Viime Tapahtumaviestin pääkirjoituksessa otin kantaa siihen, että kaikilta tapahtumajärjestäjiltä pitäisi edellyttää samoja lain edellyttämiä lupia ja ilmoituksia. Tämän pitäisi koskea myös niin sanottuja ”rinkejä” tai ”kiertoja”, joita maahamme on ilmestynyt viime aikoina kiihtyvällä vauhdilla esimerkiksi erilaisten toripäivien, Street Food -päivien ja katuruokatapahtumien jne… nimillä. Asiasta syntyi melkoinen poru varsinkin ”kiertojen” järjestäjien keskuudessa sosiaalisessa mediassa. Tässä ”mopo karkasi totaalisesti käsistä” ja lukuisat kommentoijat heittivät lokaa allekirjoittaneen niskaan kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta lähinnä täysin itse asian ulkopuolelta. Tässä artikkelissa pyrimme paneutumaan siihen mistä tässä ”rinki” ilmiössä on oikein kyse ja miten siihen kuuluisi suhtautua.
Mitä sanoo lainsäädäntö
Kokoontumislaki sanoo, että ”Yleisötilaisuudella tarkoitetaan tässä laissa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä kokouksina. Jos tilaisuuteen osallistuminen edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jäsenyyttä, sovelletaan siihen tämän lain säännöksiä yleisötilaisuudesta, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä.” Tätä taustaa vasten katsottuna kaikki ”rinkien” tapahtumat ovat niiden usein harhaanjohtavista nimistä huolimatta tapahtumia, joista pitää tehdä poliisille ilmoitus.
Omistajan tai haltijan suostumus
Yleisötilaisuuden järjestäjän on hankittava järjestämispaikan omistajan tai haltijan suostumus paikan käyttämiseen tilaisuutta varten. Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestölle on tullut lukuisia yhteydenottoja juuri tästä eli kaikki ”ringit” eivät ole vaivautuneet hakemaan maanomistajan lupaa, vaan ovat vain pölähtäneet tietylle alueelle esimerkiksi torille tai jollekin kunnan tai kaupungin alueelle kysymättä keneltäkään lupaa. Tällöin on vaikea kuvitella, että jos ei ole haettu maanomistajan lupaa, niin miten sitten olisi muut ilmoitukset ja luvat hoidettu ilman sitä. Tätä ei ole tapahtunut vain pienillä paikkakunnilla, vaan myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Ilmoitus
Järjestäjän on tehtävä yleisötilaisuuden järjestämisestä kirjallinen ilmoitus järjestämispaikan poliisille vähintään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista. Poliisi voi hyväksyä myöhemminkin tehdyn ilmoituksen, jos tilaisuuden järjestämisestä ei aiheudu haittaa yleiselle järjestykselle eikä määräajan laiminlyönti vaikeuta kohtuuttomasti poliisille lain mukaan kuuluvien tehtävien täyttämistä. Aina tarvitaan ilmoitus poliisille, joka määrittelee esimerkiksi järjestyksenvalvonnan tarpeen.
Ilmoitusta ei tarvitse kuitenkaan tehdä sellaisesta yleisötilaisuudesta, joka osanottajien vähäisen määrän, tilaisuuden luonteen tai järjestämispaikan vuoksi ei edellytä toimenpiteitä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai sivullisille ja ympäristölle aiheutuvan haitan estämiseksi taikka erityisiä liikennejärjestelyjä. Osa ringeistä tulkitsee lakia niin, että heidän toimintansa on niin pienimuotoista, että ilmoitusta ei tarvita. Kun kuitenkin pienimmissäkin ringeissä on mukana helposti parikymmentä toimijaa ja kolmisenkymmentä telttaa sekä kävijöitä on päivän aikana vähintäänkin satoja, niin asiassa ei ole tulkinnanvaraisuutta. Poliisin ilmoitus tarvitaan aina samoin kuin maanomistajan lupakin. Tämä ei eroa mitenkään perinteisten markkinoiden vaatimuksista.
Järjestäjän ja puheenjohtajan yleiset velvollisuudet
Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudattamisesta tilaisuudessa. Kun useimmissa ”ringeissä” on mukana lukuisia kaasunkäyttäjiä, kymmeniä telttoja jne…, on selvää, että myös pelastuslaitoksille kuuluu esittää pelastus- ja turvallisuussuunnitelma sekä ympäristöviranomaisille on ilmoitettava elintarvikkeiden myynnistä ja jätteiden kösittelystäkin on huolehdittava lain edelyttämällä tavalla.
Yhteenvetona: Lain näkökulmasta kaikki ”rinkien” tapahtumat ovat yleisötapahtumia niiden nimeämisistä riippumatta ja näistä kaikkien ”rinkien” puuhamiesten tulisi huolehtia.
Taustalla korona-ajan rajoitukset
Rinkejä oli jo ennen korona-aikaa muutamia. Kuitenkin vasta kun epäoikeudenmukaiset koronarajoitukset sulkivat 2020-2021 useimmat maamme markkinat, niin yrittäjien oli pakko keksiä jotain henkensä pitimiksi. Tällöin syntyi lukuisia erilaisten ”toripäivien” nimellä toimivia rinkejä, joissa tyypillisesti oli 20-30 eri tuotteita myyvää kauppiaista, jotka kiersivät yhdessä ”ringissä” järjestäen näitä ”toripäiviä” tai ruokapäiviä niin, että ne olivat niin sanotulla harmaalla vyöhykkeellä onko kyse sallitusta toritoiminnasta vai tapahtumista. Myös monet viranomaiset ymmärsivät yrittäjien ahdingon epäreilussa tilanteessa ja katsoivat ”läpi sormien” tulkintaa tapahtumista ja niiden kielloista. Kun rajoitukset päättyivät, niin ”ringit” eivät suinkaan loppuneet, vaan niitä alkoikin tulla koko ajan lisää. Tästä varsinaisesti alkoivat ongelmatkin.
Ringeissä on paljon positiivista
Ringeissä kauppiaat ovat usein itse aktiivisempia kuin vain torilla tai perinteisillä markkinoilla käyvät yrittäjät. Samoin yhdessä työskentely nostattaa yhteishenkeä ja syntyy hyviä kauppiaita hyödyttäviä yhteistyö- ja liikesuhteita. Hyvin järjestettynä ”ringit” tarjoavatkin työtä ja toimeentuloa lukuisille kauppiaille. Myöskin monet pikkupaikkakunnat tai isojen kaupunkien lähiöt toivottavat tervetulleeksi usein muuten hiljaista toritoimintaa vilkastuttavat ”ringit”. Hyvin hoidettuna ”rinki” on hyvä lisä maamme tapahtumatarjontaan. Esimerkiksi Suomen Tapahtumatrio Oy:n Suuret Toripäivät määrittelevät itsensä tavallista toripäivää isommiksi, mutta markkinoita pienemmiksi. Minusta tämä on hyvä määrittely. Parhaimmillaan ringin toiminta on silloin, kun se tuo toripäivät tai ”tapahtumansa” säännöllisesti ja ennustettavissa esimerkiksi muutaman kerran vuodessa sinne missä alan palvelut ovat muuten heikot tai niitä ei ole. Tämä suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys on ehdoton edellytys sille, että ringit pystyvät vakiinnuttamaan toimintansa ja kehittämään sitä pitkäjänteisesti.
Ringeissä on myös epäkohtia
Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö laittoi kesäkuussa kaupunkien ja kuntien lupaosastoille tiedotteen, jossa muun muassa pyydettiin lupaosastoja käsittelemään nimestä huolimatta ”rinkejä” tapahtumina ja edellyttämään luvissaan, että ne myös huolehtivat kaikista luvistaan ja ilmoituksistaan. Tästä nousi ”rinkien” sisältä kova poru ja ilmeisesti syystä. Tiedote lähetettiin, koska viime aikoina tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön suuntaan oli tullut kiihtyvällä tahdilla yhteydenottoja eri kunnilta, viranomaisilta ja myös kasvavassa määrin perinteisiltä markkinajärjestäjiltä. Näissä yhteydenotoissa on noussut esiin toistuvasti samat asiat eli 1) maanomistajan lupa on ”unohtunut” hakea 2) muut luvat ja ilmoitukset ”unohtuneet” 3) ongelmalliset ajoitukset. Näistä varsingin ajoitukset ovat nousseet ”kuumaksi perunaksi”. Tässä on nähtävissä useita syitä. Ensinnäkin monet ”ringit” ovat riitaantuneet keskenään ja uusia keskenään kilpailevia saman ”lajin” rinkejä on useampia, jolloin ringit pyrkivät nokittelemaan toisiaan. Tämän takia monella paikkakunnalla voi olla viikon välein kolmekin eri Street food tapahtumaa tai toripäivää.
Monet ringit suunnittelevat toimintaansa luvattoman lyhytjänteisesti ja tällöin tapahtuu pahojakin työtapaturmia, jossa ei huomioida jo olemassa olevia perinteisiä tapahtumia mitenkään. Ehkä eniten negatiivista huomiota ringeille tuonut asia on tapahtumien tahallinen ajoittaminen juuri ennen esimerkiksi ko. paikkakunnan perinteistä markkinatapahtumaa ja vielä niin, että edeltävällä viikolla on kierretty kaikki paikkakunnat ympäriltä. Tämä oikeutetusti herättää suuttumusta niin perinteisissä markkinajärjestäjissä kuin näille markkinoille ilmoittautuneissa kauppiaissa, joiden leipää tämä syö pahasti. Lisäksi rinkien luonnehan on suljettu eli yleensä niillä on vain yksi myyjä kutakin tuotetta myymässä, joten kilpailun puuttuminen on yksi huomion arvoinen asia. Myös joissain ringeissä suurin osa eri tuotteita myyvistä osastoista on saman yrittäjän omistamia, joten sekin on omiaan vääristämään ainakin mielikuvia ringeistä ellei muuta.
Minusta on äärimmäisen hyvä, että ringeistä ja niiden toiminnasta on noussut avoin keskustelu ja asiat tiedostetaan sen sijaan, että niitä hyssytellään ja yritetään lakaista ongelmat ”maton alle” piiloon. Korostan tässä samoin kuin porua herättäneessä tiedotteessa, että ringit ovat hyvä asia, mutta myös niiden pitää hoitaa ”oma pesä kuntoon” ja kaikkia rinkejä nyt leimaavat ongelmayrittäjät pitää edelleen saada kuriin tavalla tai toisella. Itse toivotan kaikki ”ringit” sydämellisesti tervetulleeksi Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestöön ja yhdessä kehittämään toimintaa ja etsimään ne toimintatavat, jotka hyödyttävät niin rinkejä kuin koko suomalaista tori- ja markkinaelinkeinoa.
Ari Kallas, toiminnanjohtaja
Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö