Säännöt
§1 Nimi ja kotipaikka
§2 Tarkoitus
§3 Toimintamuodot
§4 §5 §6 Jäsenyys
§7 Jäsenmaksu
§8 Hallinto- ja toimielimet
§9 §10 §11 §12 §13 Liittokokous
§14 §15 Hallitus
§16 Toiminnanjohtaja
§17 Keskusjärjestön nimen kirjoittaminen
§18 Tilinpäätös ja tilintarkastus
§19 Sääntöjen muuttaminen
§20 Keskusjärjestön purkaminen
Yhdistyksen nimi on Tori- ja Markkinakaupan Keskusjärjestö ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä keskusjärjestö.
Alkuun…
Keskusjärjestö on tori- ja markkinakauppiaiden ja näiden muodostamien yhdistysten, markkinajärjestäjien ja toreja ylläpitävien yhteisöjen muodostama elinkeinopoliittinen järjestö. Keskusjärjestön tarkoituksena on asiantuntijana ja vaikuttajana parantaa tori- ja markkinakaupan toimintaedellytyksiä.
Alkuun…
Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusjärjestö:
1. pyydettäessä osallistuu tori- ja markkinakauppaa koskevan lainsäädännön ja toimenpiteiden valmisteluun sekä tekee niitä koskevia aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja sekä pitää tässä tarkoituksessa yhteyttä viranomaisiin ja muihin päätöksentekijöihin sekä järjestöihin kotimaassa, Euroopan Unionissa ja ulkomailla;
2. harjoittaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta-, koulutus- ja tutkimustoimintaa tori- ja markkinakauppaa koskevissa asioissa;
Keskusjärjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Alkuun…
Keskusjärjestöön voivat varsinaisina jäseninä kuulua
a) rekisteröidyt tori- tai markkinakauppiasyhdistykset
b) markkinoita tai vastaavia tapahtumia järjestävät oikeustoimikelpoiset yhteisöt
c) toritoimintaa ylläpitävät oikeustoimikelpoiset yhteisöt
Keskusjärjestön kannattajajäseniksi ja yhteistoimintajäseniksi voidaan ottaa oikeuskelpoisia yrityksiä, yhdistyksiä ja muita yhteisöjä sekä henkilöitä.
Jäseneksi ottamisesta päättää keskusjärjestön hallitus.
Alkuun…
Jäsen voi erota keskusjärjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti keskusjärjestön hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Kesken kalenterivuoden eroava jäsen on velvollinen suorittamaan sanotun vuoden jäsenmaksun täysimääräisenä.
Keskusjärjestön hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslaissa säädetyllä perusteella. Keskusjärjestön hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta yhdeltä vuodelta.
Alkuun…
Keskusjärjestö tukee tasapuolisesti jäsentensä itsenäisesti suorittamaa edunvalvontatyötä. Keskusjärjestön koko jäsenkuntaa koskevissa yhteisissä edunvalvontakysymyksissä jäsenet tukevat sääntöjensä puitteissa keskusjärjestön pyrkimyksiä.
Alkuun…
Varsinainen liittokokous päättää vuosittain jäseniltä perittävän liittymis- ja jäsenmaksun määrän ja maksuajan. Tori- ja markkinakauppiasyhdistysten jäsenmaksu on porrastettu jäsenmäärän mukaan. Markkinoita tai muita vastaavia tapahtumia järjestävillä yhteisöillä on jäsenmaksu, sekä erityinen tapahtumamaksu, joka on sidottu yhteisön järjestämien tapahtumien määrään. Toritoimintaa ylläpitävillä yhteisöillä on kiinteä jäsenmaksu, jonka määrän päättää liittokokous. Jokainen jäsenjärjestö on oikeutettu saamaan keskusjärjestöstä sen hallituksen päättämät neuvonta- ja tiedotuspalvelut asioissa, jotka koskevat koko tori- ja markkinakaupalle yhteisiä kysymyksiä.
Keskusjärjestöön liittyvän perustajajäsenen on suoritettava jäsenmaksu kolmen kuukauden kuluessa keskusjärjestön perustamisesta. Tämän jälkeen jäseneksi pääsee maksettuaan jäsenmaksun ja liittymismaksun. Keskusjärjestön hallitus voi kuitenkin erityisistä syistä enintään kahden vuoden ajaksi liittymisvuosi mukaan luettuna päättää, että jäsenmaksu saadaan suorittaa tämän pykälän perusteella määrättyä pienempänä. Erityisiä syitä voivat olla kyseessä olevan yhteisön poikkeuksellisen suuri merkitys keskusjärjestön toiminnalle tai uuden yhteisön tutustuttaminen keskusjärjestön toimintaan. Päätöksellä ei ole vaikutusta jäsenen äänioikeuteen liittokokouksessa. Liittokokous voi päättää mahdollisen lisäjäsenmaksun perimisesta varsinaisilta-, kannattaja- ja yhteistoimintajäseniltä. Kannattajajäsenet ja yhteistoimintajäsenet maksavat vuosittain hallituksen vahvistaman jäsenmaksun.
Alkuun…
Keskusjärjestön päätösvaltaa käyttää liittokokous. Toimeenpaneva elin on keskusjärjestön hallitus. Liittokokous ja hallitus voivat asioiden valmistelua varten asettaa pysyviä ja tilapäisiä neuvottelukuntia, valiokuntia ja muita tarpeellisiksi katsottuja toimielimiä. Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, kutsutaan keskusjärjestön puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi.
Alkuun…
Varsinainen liittokokous pidetään huhti-toukokuussa hallituksen määräämänä aikana ja hallituksen määräämässä paikassa. Ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisesta päättää hallitus ja se on kutsuttava koolle myös silloin, kun liittokokous itse niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) keskusliiton varsinaisista jäsenistä sitä hallitukselta jonkin erityisen asian käsittelemistä varten kirjallisesti pyytää.
Alkuun…
Kirjallinen kutsu liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta ja siitä voidaan lisäksi ilmoittaa muulla hallituksen määräämällä tavalla. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kukin varsinainen jäsen on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden (l) edustajan. Kannattajajäsenellä ja yhteistoimintajäsenellä tai sen edustajalla on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Jäsenjärjestöjen puheenjohtajilta ja varapuheenjohtajilla, keskusjärjestön toiminnanjohtajalla ja muilla johtoon kuuluvilla toimihenkilöillä sekä vastaavilla jäsenjärjestöjen toimihenkilöillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Alkuun…
Kullakin varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi (1) ääni. Lisäksi tori- ja markkinakauppiasyhdistyksillä on yksi (1) ääni jokaista alkavaa viittäkymmentä (50) jäsenyhdistykseen edellisen kalenterivuoden päättyessä kuulunutta jäsentä kohti. Edustajan on käytettävä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti. Sama henkilö voi olla liittokokouksessa enintään kolmen jäsenjärjestön edustajana. Jäsenen on ilmoitettava kokousedustajansa keskusjärjestölle viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen varsinaista liittokokousta ja kaksi (2) vuorokautta ennen ylimääräistä liittokokousta. Jos varsinainen jäsen ei ole suorittanut jäsenmaksua sääntöjen 7 §:n nojalla määrätyssä ajassa, ei sen edustajalla ole liittokokouksessa äänioikeutta.
Alkuun…
Äänestyksessä ratkaisee 19 ja 20 §:ssä määrättyjä asioita lukuunottamatta se mielipide, jota on kannattanut yli puolet vaaleissa annetuista äänistä. Vaalissa tulevat kuitenkin puheenjohtajien valintaa lukuunottamatta valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide ja vaaleissa arpa. Äänestys on avoin paitsi vaaleissa, jos joku äänioikeutettu edustaja pyytää suljettua lippuäänestystä.
Alkuun…
Liittokokouksen avaa keskusjärjestön puheenjohtaja, jonka jälkeen kokoukselle valitaan puheenjohtaja ja vähintään yksi varapuheenjohtaja.
Varsinaisessa liittokokouksessa
- käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus keskusliiton toiminnasta ja taloudesta sekä edellisen tilikauden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
- vahvistetaan talousarvio, toimintasuunnitelma sekä jäsenmaksut ja niiden maksuaika seuraavaa toimintavuotta varten
- päätetään keskusjärjestön puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen muiden jäsenten palkkioista
- valitaan keskusjärjestön puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joka toinen vuosi sekä hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle
- valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
- käsitellään muut hallituksen valmistelemat ja jäsenten hallitukselle vähintään neljäkymmentäviisi (45) vuorokautta ennen liittokokousta kirjallisesti esittämät asiat.
Hallitus käyttää keskusjärjestön toimeenpanovaltaa ja hoitaa sen asioita.
Hallituksen tehtävänä on
- edustaa keskusjärjestöä ja hoitaa sen asioita liittokokouksen hyväksymien päätösten ja ohjeiden mukaan
- johtaa keskusjärjestön edunvalvontatyötä
- pitää yhteyttä jäseniin ja muihin etupiireihin sekä kotimaassa että ulkomailla
- tehdä esityksiä ja aloitteita valtiovallalle ja muille päättäville elimille
- ottaa ja erottaa keskusjärjestön toiminnanjohtaja sekä määrätä hänen palkkaetunsa ja tehtävänsä
- laatia keskusjärjestön toimintakertomus, tilinpäätös ja talousarvio sekä hoitaa yhdessä toiminnanjohtajan kanssa keskusjärjestön taloutta
- kutsua kokoon varsinainen ja ylimääräinen liittokokous ja valmistella niissä käsiteltävät asiat, sekä päättää kannattajajäseniltä ja yhteistoimintajäseniltä perittävän jäsenmaksun määrä ja maksuaika.
Hallituksen muodostavat keskusjärjestön puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän (7) jäsentä. Hallituksessa toivotaan olevan kaikkien alan sidosryhmien edustajia tasapuolisesti. Keskusjärjestöön työsuhteessa olevaa henkilöä ei voida valita hallituksen jäseneksi. Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa valinnasta ja päättyy, kun uusi jäsen valitaan. Ensimmäisen vuoden toimineista muista hallituksen jäsenistä kolme (3) eroaa arvan perusteella ja sen jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kirjallisesta kutsusta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yli puolet kaikista hallitukseen kuuluvista on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide paitsi vaaleissa arpa.
Alkuun…
Keskusjärjestön käytännön toimintaa johtaa hallituksen apuna toiminnanjohtaja.
Toiminnanjohtajan tehtävänä on muun ohella:
- toimia keskusjärjestön tarkoitusperien edistämiseksi ja kehittämiseksi
- valmistella ja esitellä hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa esille tulevat asiat ja huolehtia päätösten toimeenpanosta
- johtaa keskusjärjestön toimistoa ja huolehtia siellä tehtävien töiden järjestämisestä, sekä ottaa palvelukseen ja erottaa keskusjärjestön toimihenkilöt.
17§ Keskusjärjestön nimen kirjoittaminen
Keskusjärjestön nimen kirjoittavat keskusjärjestön puheenjohtaja yksin tai hallituksen varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja kaksi yhdessä, sekä yksin se tai ne toimi- ja luottamushenkilöt, jotka hallitus siihen määrää.
Alkuun…
18§ Tilinpäätös ja tilintarkastus
Keskusjärjestön tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös annetaan helmikuun loppuun mennessä tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on luovutettava tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle maaliskuun loppuun mennessä.
Alkuun…
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muutosehdotuksesta sekä muutoksen sisällöstä.
Alkuun…
20§ Keskusjärjestön purkaminen
Päätös keskusjärjestön purkamisesta on tehtävä liittokokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä ja vahvistettava muuttumattomana vielä samanlaisella äänten enemmistöllä toisessa liittokokouksessa, joka voidaan pitää aikaisintaan kaksikymmentä (20) vuorokautta edellisen kokouksen jälkeen. Keskusjärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi on sen varat luovutettava sääntöjen 2 §:ssä ilmenevään tarkoitukseen purkamiskokouksen päättämällä tavalla.
Alkuun…