KESKUSJÄRJESTÖ VETOAA MAAMME HALLITUKSEEN Tapahtumaelinkeino kärsii eniten koronarajoituksista ja tarvitsee valtion erityistukea selvitäkseen

KESKUSJÄRJESTÖ VETOAA MAAMME HALLITUKSEEN Tapahtumaelinkeino kärsii eniten koronarajoituksista ja tarvitsee valtion erityistukea selvitäkseen

Tässä vetoomus, jonka Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö lähetti 24.4. suoraan maamme hallituksen jäsenille, jotta nämä tunnistaisivat tapahtumaelinkeinon toimijoiden hädän muiden ongelmiensa keskellä.

Tori- ja markkinakaupan Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ari Kallas kertoo, että yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltäminen heinäkuun loppuun on iskenyt lujaa suomalaiseen tapahtumaelinkeinoon. Julkisuudessa eniten huomiota ovat saaneet festivaalien peruutukset, mutta niiden lisäksi on valtava määrä markkinoita, messuja ja muita suuria yleisötapahtumia, jotka kärsivät rajoituksista jopa festivaaleja enemmän.

Jos hallitus tukee ravintoloita erityisjärjestelyin sen takia, että ne on pakotettu viranomaismääräyksillä sulkemaan ovensa, niin myös tapahtumaelinkeinon yrittäjät on pakko myös vastaavasti huomioida. Näillä näkymin juuri tapahtumaelinkeino on suurin kärsijä, sillä rajoitukset aloitettiin juuri suurista yleisötapahtumista ja näillä näkymin ne ovat myös viimeisenä rajoitusten purkulistalla.

Moni tapahtumajärjestäjä ja tapahtumaelinkeinosta riippuvainen yrittäjä on vaarassa ajautua konkurssiin rajoitusten pitkittyessä. Monilla toimijoilla tuloja ei tule lainkaan ja menot kuitenkin juoksevat koko ajan. Nykyiset kehityspainotteiset tuet kuntien, ely-keskusten tai Business Finlandin kautta eivät auta riittävästi ja kohdennu oikein. Lisäksi erityisesti tapahtumajärjestäjissä on paljon yhdistyspohjaisia toimijoita, jotka ovat tällä hetkellä pahasti väliinputoajina tukia haettaessa.

Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön hallitus vetoaakin voimakkaasti maamme hallitukseen tuen saamiseksi. Muuten uhkana on koko elinkeinon pitkäaikainen tai jopa pysyvä taantuminen. Suomalaiset rakastavat tapahtumiaan ja olisi suuri sääli antaa vuosikymmenten työn valua hukkaan. Järkevillä tukitoimilla paljon voidaan vielä pelastaa.
Torit ja markkinat ovat turvallisia kauppapaikkoja
Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestön puheenjohtaja Mauno Laihonen muistuttaa, että arkitorit ovat lähes normaalisti auki ja niiden turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota ohjeistamalla niin kauppiaita kuin torien ylläpitäjiä mm. myyntipaikkojen sijoittelusta ja asiakkaiden turvaväleistäkin. Samaan hengenvetoon hän ihmettelee normaalien kaupallisten markkinoiden sulkua, kun samaan aikaan monet suuret marketit ja kauppakeskukset ovat pullollaan väkeä. Nykyisessä rajoitustilanteessa suuret kaupan yksiköt ja keskusliikkeet hyötyvät, kun taas tuhannet pienet mikroyrittäjät, alkutuottajat ja jatkojalostajat jäävät maksumiehen asemaan. Tämä vääristää kilpailuasetelmaa entisestään ja tekee kaupankäynnistä yhä keskitetympää, mikä ei taatusti ole ainakaan asiakkaiden etu. Jo nyt huomaa kaupassa käydessä mm. ruuan hinnan selkeästi nousseen. Laihosen mielestä kaupallisten markkinatapahtumien rajoitukset voisi hyvin purkaa, kunhan turvallisuuteen kiinnitettäisiin riittävästi huomiota kaikilla tasoilla.

Mauno Laihonen
ja Ari Kallas
Tori- ja markkinakaupan keskusjärjestö

Taustaksi:
Suomalainen tori- ja tapahtumaelinkeino lyhyesti
• n. 400 kauppatoria
• n. 800 markkinatapahtumaa vuosittain, lisäksi lähes yhtä paljon messuja, festivaaleja ja muita suuria yleisötapahtumia eli yhteensä noin 1500 tapahtumaa
• n. 350 eri tapahtumajärjestäjää
• n. 650 ammattimaista päätoimista markkinakauppiasta
• n. 1200 ammattimaista päätoimista torikauppiasta
• n. 12.000-15.000 osa-aikaista tori- ja markkinakauppiasta. Tähän ryhmään kuuluu mm. maatalouden liitännäiselinkeinojen harjoittajia, käsityöläisiä, sesonkikauppiaita sekä kiinteitä yrittäjiä, jotka toimivat myös tapahtumissa
• työllistää suoraan tai välillisesti vähintään noin 40.000 henkeä