Arkistot ja historiikit – Markkinanetti

Arkistot ja historiikit

Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy ylläpitää laajaa koko suomalaisen tori- ja markkinakaupan perinnearkistoa. Meillä on arkistoituna ja lueteltuna mm. yli 80.000 valokuvaa 1800-luvun lopulta aina nykyhetkeen saakka ja tuhansia lehtileikkeitä.

arkisto3 arkisto1 arkisto2

 


MARKKINAHISTORIIKKI

Markkinat Suomessa keskiajalta talvisotaanhistoriikki

Katsaus Suomen markkina-kaupan varhaisimpaan historiaan
Kirjoittanut Jussi Vainionpää

Lukijalle

Tämä teos on omistettu niille lukuisille kauppiassukupolville, jotka ovat osaltaan olleet luomassa tätä maata ja niitä edellytyksiä, missä me tämän hetken tori- ja markkinakauppiaat toimimme. Lukuisat kiitokset myös kaikille niille kauppiaille, jotka ovat osallistuneet Markkinaperinteen tuki ry:n toimintaan tai olleet mukana markkinoilla tukemassa taloudellisesti mm. tämän teoksen kokoamista. Lisäksi aivan erityinen kiitos kuuluu FM Jussi Vainionpäälle, jonka väsymättömän uurastuksen tuloksena saimme lopultakin yhdistettyä tiedot eri arkistoista täksi teokseksi.

TILAUSLOMAKE

 


 

Markkinaperinteen tuki ry:n ja TMK:n historia

MARKKINAPERINTEEN TUKI RY 10 VUOTTA 6.12.1991 – 6.12.2001
Markkinaperinteen tuen tarina on erilainen menestystarina, jossa pienestä alusta on kehittynyt kovalla työllä sekä yhteistyön ja verkostoitumisen avulla merkittävä vaikuttaja koko suomalaiseen tori- ja markkinakauppaan.

Yhdistys perustettiin taistelemaan epäkohtia vastaan
Markkinaperinteen tuki ry:n perustamisesta saa itse asiassa kiittää 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa vaikuttanutta Hevoskauppiaiden yhdistystä, joka järjesti markkinoita ympäri Etelä-Suomea täysin luokattomin järjestelyin, joissa tavallisia markkinakauppiaita vietiin kuin “vierasta sikaa”. Lopullinen idea kauppiaiden ja koko alan etuja ajavan yhdistyksen perustamisesta tuli vuonna 1991 Lohjan markkinoilla, joilla hevoskauppiaiden yhdistyksen väki kohteli ala-arvoisesti lukuisia kauppiaita. Pompotettujen mukana oli myös Ari Kallas Harjavallan Leipomo Ky:stä. Turhautuneena huonoon kohteluun Ari Kallas ehdotti mukana olleille kauppiaille, mm. Jari Määtälle, Risto Latvalalle ja Timo Touroselle, että tarttis tehdä jotain muutakin kuin vain puida nyrkkiä selän takana. Markkinoiden jälkeen ryhdyttiin tuumasta toimeen ja alettiin puuhaamaan omaa yhdistystä. Perustava kokous pidettiin itsenäisyyspäivänä vuonna 1991, koska ko. päivänä ei ollut markkinoita ja kaikki asiassa mukana olevat ehtivät pitämään perustavaa kokousta. Kokouksessa yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin kotimaisen markkinaperinteen jatkumisen turvaaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kerää ja säilyttää perinneaineistoa, kokoaa ja levittää markkinajulkaisuja ja järjestää koulutus-, valistus- ja huvitilaisuuksia. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin tällöin Ari Kallas, joka asiaa oli ajanutkin ja idean yhdistyksestä keksinyt. Ensimmäisiksi käytännön tavoitteiksi otettiin alan akuuttien epäkohtien poistaminen. Tällaisiksi koettiin mm. alalla toimivat villit järjestäjät, jotka kohtelivat kauppiaita ala-arvoisesti. Samalla otettiin selvä linjaus pois sen ajan vallitsevasta paikkojenmyyntitavasta eli huutokaupoista, jotka asettivat kauppiaat toisiaan vastaan turhaan ja veivät kohtuuttomasti kauppiaiden aikaa ja energiaa. Tähän lähdettiin määrätietoisesti tiedottamalla avoimesti ennakkovarausjärjestelmän luomista mahdollisuuksista.

Mitä tehdä ilman rahaa?
Kunnianhimoiset suunnitelmat olisivat voineet pölyttyä pöytälaatikossa, mutta näin ei käynyt. Yhdistys sai ensimmäiset “omat” toimitilat heti 1991 talvella. Tällöin ostettiin 1200 mk:lla romuttamolta huonokuntoinen toimistoparakki, joka kunnostettiin talkoilla ja saatiin luvalla sijoittaa Harjavallan Leipomon tontin takapihalle. Tämän sijoittumisen takia monet kutsuvat vieläkin Markkinaperinteen tuen väkeä “harjavallan pojat teki sitä ja tätä”. Yksi toi tuolin, toinen pöydän, kolmas kirjahyllyn jne… Ikävä kyllä pian todettiin, että jäsenmaksuilla ei ainakaan pötkittäisi pitkälle ja mitään ei voida tehdä jos rahaa ei ole. Nopeasti esiin nousi ajatus omien markkinoiden järjestämisestä. Nämä luotaisiin alueille, joissa markkinoita ei luonnostaan vielä juurikaan ollut, kuten mm. pääkaupunkiseudulle, ja samalla näytettäisiin kuinka järjestettäisiin ennakkovarauksella hyvin järjestettyjä ja toimivia tapahtumia, jotka voisivat olla mallina muille luovuttaessa huutokaupoista. Markkinoiden järjestäminen vaati kuitenkin paljon aikaa, ja niin Jari Määttä päätti tehdä suuren hypyn tuntemattomaan, ja ryhtyä yhdistyksen ensimmäiseksi päätoimiseksi sihteeriksi ja markkinavastaavaksi.

history1

Toimistoautossa yhdistyksen ensimmäinen sihteeri Jari Määttä ja ulkona nojaamassa “monitoimimies” Risto Latvala.

Ikimuistoiset ensimmäiset markkinat
Markkinaperinteen tuki ry:n ensimmäiset markkinat olivat Tapiolan markkinat maaliskuussa 1992. Markkinoista tuli jättimenestys, joka sai monet kokeneetkin kauppiaat uteliaiksi. Heti perään maaliskuussa järjestetyt markkinat kuten mm. Kannelmäki ja Klaukkala olivat myöskin vastaavasti todella onnistuneita tapahtumia. Tästä lähti Markkinaperinteen taru tapahtumien järjestäjänä, joka jatkuu tänäkin päivänä, nykyisin maamme suurimpana yksittäisenä markkinajärjestäjänä.

history2

Markkinaperinteen tuki ry:n ensimmäinen toimitila vuonna 1993 juuri, kun Markkinaviestiä oli alettu julkaisemaan.

Alan tiedotus kuntoon
Markkinoiden järjestämisellä saatiin rahaa ja mainetta sekä uusia jäseniä. Ikävä kyllä uudet kunnianhimoiset hankkeet vaativat koko ajan enemmän ja enemmän rahaa. Tärkein uusi hanke oli 1993 alusta alkanut alan ammattilehden, Markkinaviestin, julkaiseminen. Markkinaviestin tavoitteena oli saada alalle aikaan kunnollinen tiedonvälitys, jossa kaikille olisi puolueettomasti tarjolla tiedot kaikista tapahtumista. Koko hanketta alan ammattilehdestä pidettiin yleisesti hulluna, eihän tämmöistä ollut ennenkään tarvittu. Hullusti olikin käydä, sillä lehden ensimmäinen toimittaja ei saanut asioita pyörimään toivotulla tavalla, vaan yhdistyksen puheenjohtaja Ari Kallas joutui yllättäen siirtymään päätoimisesti tekemään lehteä ilman mitään koulutusta ko. tehtävään. Kovin ponnistuksin Markkinaviestistä alkoi kehittymään se lehti, jona me sen tänä päivänä tunnemme. Kuvaavaa on kuitenkin se, että ensimmäisinä kahtena ilmestymisvuonna Markkinaviesti tuotti yli 200.000 mk tappiota molempina vuosina eikä pienen ammattilehden julkaiseminen ole tänäkään päivänä mitään herkkua. Sitäkin tärkeämmäksi Markkinaviesti on osoittautunut alan tiedonvälitykselle ja vaikutteiden vaihtamiselle.

history3

Ari Kallas ja Reino Riuttamäki tarkastuskierroksella siellä jossakin.

Tiukkaakin tiukempaa vääntöä
Markkinaviestin lisäksi työn alla oli monia muitakin hankkeita kuten mm. alan historiikin kokoaminen kirjoihin ja kansiin. 1992-1995 koottiin tiedot sadoista eri arkistoista ainutlaatuiseksi alan Historiikiksi, Markkinat Suomessa keski-ajalta talvisotaan – erityisen työryhmän ja tutkija Jussi Vainionpään ansiosta. 1993 perustettiin Markkinakontti Oy yhdistyksen liiketaloudelliseksi puoleksi ja huolehtimaan markkinoiden järjestelyissä tarvittavasta kalustosta sekä tapahtumien ravintolamyynnistä. 1994 yhdistykselle palkattiin toinen kokopäivätoiminen sihteeri Sisko Leppilammi hoitamaan suureksi menestykseksi osoittautunutta ilmaista neuvovaa puhelinta ja yhä lisääntyvää paperisotaa. 1995 yhdistys osti Parkanon kaupungilta sen entisen viipalekoulun, josta kunnostettiin nykyinen Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen 150 neliön toimistorakennus talkoopohjalta Harjavallan kaupungin vuokramaalle. Kaikki nämä ja lukuisat pienemmät tässä mainitsemattomat hankkeet olivat kuitenkin koitua yhdistyksen tuhoksi. 1995 oli konkurssi lähellä ja mm. työntekijät joustivat palkoissaan kuukausitolkulla yhdistyksen pelastamiseksi.

history4

Toimiston henkilökunnasta edessä Tarja Helin, vasemmalta Kaarlo Järvinen, Rune Latvala ja Timo Kummala.

Uudet toimitilat ja yhteistyö auttoivat nousuun
Kaikki tämä pohjatyö ei mennyt hukkaan vaan uudet tilat auttoivat luomaan Harjavaltaan todellisen alan palvelukeskuksen, joka pystyi yhden luukun periaatteella auttamaan kaikkia alasta kiinnostuneita. Tehdylle työlle oli selvä sosiaalinen tilaus, jota Tori- ja Markkinakaupan Keskusjärjestön perustaminen alan yhteistyöjärjestöksi vuonna 1996 edelleen auttoi. Tästä alkoi nopea, yhä tänäkin päivänä jatkuva kasvu alan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Palvelukeskukseen tuli uusia osaavia ja päteviä työntekijöitä lähes joka vuosi, mm. Tarja Helin, Kaarlo Järvinen, Rune Latvala, Reino Riuttamäki, Katri Nieminen, Päivi Tuominen, Timo Kummala, Mika Pajunen jne…, mutta samalla moni alkuperäisjäsen väsyi raskaaseen, jopa hullumaiseen työtaakkaan sekä ankaraan vastuuseen ja jätti leikin sikseen. Nykyisin alkuperäisjäsenistä on jäljellä vain Ari Kallas. Mielestämme Markkinaperinteen tuki ry tekee tänäkin päivänä todella arvokasta työtä koko suomalaisen tori-ja markkinakaupan hyväksi. Yhdistyksen voimavarat on aina 100% käytetty alan eteen tehtävään työhön. Jokainen voi mielessään miettiä mitä pelkästään nykyisten 11 vakituisen työntekijän pelkät palkat sosiaalikuluineen kustantavat puhumattakaan jatkuvien uusien projektien kuluista. Kateellisuuteen ei kenelläkään pitäisi olla aihetta. Sen sijaan kiitollisuuteen, siitä että saamme tehdä yhdessä työtä tämän ihanan monimuotoisen ja haastavan elinkeinon eteen. Me Markkinaperinteen tuki ry:ssä olemme vilpittömän kiitollisia kaikille, jotka olette meitä tavalla tai toisella auttaneet, vaikkapa vain käymällä järjestämillämme markkinoilla. “We have a dream!”, tehdään yhdessä parempaa huomista meille kaikille!

Tänä päivänä Markkinaperinteen tuki ry on edelleen merkittävä mielipidevaikuttaja suomalaisessa tori- ja markkinakaupassa, mutta kaikki ns. liiketaloudellinen toiminta siirtyi 2012 TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskukselle. Toiminnan kasvaessa kukaan Markkinaperinteen tuki ry:n hallituksen jäsenistä ei enää suostunut ottamaan riskiä verottajan ”mielivaltaisista” tulkinnoista siitä mikä on yhdistystoimintaa ja mikä liiketaloudellista toimintaa. TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy jatkaa nykyään kunniakkaasti siitä mihin Markkinaperinteen tuki ry jäi. Koko TMK Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen tausta on edelleen voimakkaan yhteisöllinen ja se näkyy toiminnassa monin eri tavoin. TMK ei tavoittele maksimaalista voittoa vaan koko suomalaisen tori- ja tapahtumaelinkeinon hyvinvointia ja positiivista kehittymistä.

Kiitos teille kaikille.