Elinkeinoministeri Mika Lintilän terveiset tapahtumaelinkeinolle

Elinkeinoministeri Mika Lintilän terveiset tapahtumaelinkeinolle

JÄRJESTÄYTYKÄÄ! ALAN MERKITYS TULEE JATKOSSA ENTISESTÄÄN KASVAMAAN

Kerrotko vapaamuotoisesti ja ytimekkäästi omasta taustastasi, perheestäsi ja kokemuksestasi niin politiikassa kuin sen ulkopuolellakin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä

Olen kotoisin Toholammelta Keski-Pohjanmaalta. Politiikkaan lähdin 1996 kunnallisvaaleissa. Kansanedustajana olen työskennellyt vuodesta 1999 alkaen ja elinkeinoministerinä olin jo Juha Sipilän hallituksessa. Koulutukseltani olen hallintotieteiden kandidaatti ja ennen poliittista uraa olin Pouttu Oy:llä talouspäällikkönä. Olen naimisissa ja minulla on kaksi jo aikuista tytärtä. Perheestäni sen verran, että myös isäni oli kansanedustajana vuosina 1962-1972 eli yhteisten asioiden hoitaminen on tullut tutuksi pienestä pitäen.

Mitä ajattelit, kun kuulit koronasta ensimmäistä kertaa?

Aluksi kummastelin Kiinasta kantautuvia tietoja, mutta nopeasti vallan otti kriisitietoisuus ja pelko. Olin 11.2.2020 Dubaissa tapaamassa Arabiemiraattien ministerikollegaa, joka kysyi tapaamisessa minulta Suomen koronastrategiasta, jota tuolloin ei vielä ollut olemassakaan. Heti palattuani matkalta työ- ja elinkeinoministeriöön perustettiin koronaseurantaryhmä ensimmäisenä ministeriönä kartoittamaan taudin vaikutuksia Suomeen. 6.3.2020 olin New Yorkissa viimeisellä työmatkalla, kun viikko eteenpäin Suomea jo suljettiin vauhdilla.

Miltä on tuntunut kantaa vaativaa elinkeinoministerin pestiä keskellä pahaa korona- ja talouskriisiä?

Harvinaisen epäkiitollinen pesti, jossa turpaan tulee joka puolelta eikä kiitoksia juuri heru. Jos ei muuta niin ainakin nahka kovettuu. Eniten harmittaa, että korona-asioiden hoito on vienyt todella paljon aikaa ja resursseja kaikelta muulta kehitystyöltä.

Miten hyvin olet ehtinyt perehtyä suomalaiseen tapahtumaelinkeinoon?

Minulla oli mielestäni jo lähtökohtaisesti melko hyvä käsitys, mutta tapahtumateollisuuden rakenteeseen olen syvemmin perehtynyt vasta viime aikoina. Esimerkiksi yritysvierailu Akun tehtaalla oli silmiä aukaiseva ja selvensi monia asioita minulle. Tapahtumateollisuuden viimeaikainen järjestäytyminen on ollut ehdottoman tärkeää. Tapahtumateollisuuden kokonaisuus on selvitettävä yhdessä elinkeinon edustajien, TEM:n, OKM:n ja verottajan kanssa. Alan yhtenäinen ääni on tässä keskeinen.

Miksi valtion kustannustuet ovat huomioineet niin huonosti tapahtumaelinkeinon toimijat Kustannustuki 1. kriteerit olivat täysin pielessä alamme toimijoiden kannalta. Kustannustuki 2. ja 3. huomioivat hieman paremmin, mutta edelleen huonosti.

Kriisin alkuvaiheessa ei ollut valmiina mitään tukimuotoa, joka olisi soveltunut sellaisenaan koronasta kärsineiden yritysten tukemiseen. Joillain oli käsittämätön ajatus, että valtio vain lähettää vastikkeetonta rahaa. Oli pakko tehdä lainsäädäntöä pikavauhtia. Nopein apu saatiin Business Finlandin kautta kanavoidusta tuesta. Ensimmäistä kustannustukea tehdessä kriteerit olivat vielä hakusessa ja oli vaikea hahmottaa, mitä mikin kriteeri oikeasti merkitsisi rahassa. Kustannustuki kaksi ja kolme ovat huomioineet jo paljon paremmin yritysten tilanteita. Voidaan sanoa, että ollaan opittu kantapään kautta.

Miksi tapahtumaelinkeino ei ole saanut omaa kustannustukea kuten esimerkiksi ravintolat? Asiallisia ehdotuksia ovat esittäneet niin Tapahtumateollisuus ry kuin monet muutkin alamme toimijat. Nyt tukea ovat saaneet lähinnä kulttuuritapahtumat ja urheilu?

Tapahtumaelinkeinon ”oman” tuen saamista on tehokkaasti estänyt jako, jossa kulttuuri- ja taidepuolen tuet kuuluvat OKM:n alle ja yritysten tuet taas TEM:n alle. Vasta takuutuki on tapahtumaelinkeinon ”oma” tuki.

Suomi on ollut EU-alueen pienimpiä koronatukien maksajia! Miksi? Verrattuna vaikka Saksaan ero on kuin yöllä ja päivällä? Tapahtumaelinkeinoon kohdentuu Saksassa seitsemän eri tukea ja minimikorvaus pienille ns. freelancer-toimijoillekin on 1000 e/kk.

Minulla ei ole tietoa Saksan tuista ja käytännöistä.

Miten suhtaudutte tapahtumajärjestäjien tappiotakuisiin nykytilanteessa? Selkeästi ollaan tilanteessa, jossa asian käsittely on kestänyt liian kauan ja tarvittavaa positiivista vipuvartta ei ole syntynyt. Kesän suuria tapahtumia on jo peruttu todella runsaasti.

1.6.2021 alkaen laki on voimassa ja useimmat tapahtumajärjestäjät ovat oikeutettuja takuutuen piiriin. Lain valmistelu kesti yllättävän kauan ja siihen liittyi monia lakiteknisiä ongelmia. Takuutukeen on budjetoituna 200 miljoonaa euroa, joten sen rahoitus pitäisi olla riittävä.

Miten suhtaudutte markkinakaupan ja vastaavien kaupallisten myyntitapahtumien sallimiseen ulkotiloissa tiukasti THL:n ja OKM:n ohjeita noudattaen? Nykyisessä tilanteessa kaupan isot kiinteät toimijat takovat ennätystuloksia, kun taas noin 12.000 markkina- ja tapahtumamyynnin jakelukanavakseen valinnutta pääosin mikro- ja PK-yrittäjää taistelee olemassaolostaan samoin kuin noin 800 markkinajärjestäjää. Nykyinen signaali on, että sisäkauppakeskukset ja jättimarketit ovat turvallisia, kun taas huomattavasti tiukemmilla turvatoimilla järjestettävät ulkomarkkinat ovat turvattomia. Tilastoja ja faktoja katsoessa pitäisi olla toisin päin? Markkinat ovat ulkoilmakauppakeskus, jonka muodostavat useat pienet kauppiaat yhdessä.

Rajoitusten kohdentumisessa ja rajoitusten purkamisessa on lainsäädännöstä johtuvia ristiriitaisuuksia. Lainsäädäntöä on pakko kehittää niin, että tulevaisuudessa ei kävisi vastaavasti. Tässäkin on tärkeää tehtävää tapahtumateollisuuden edustajille, jotta ongelmakohdat osataan tunnistaa ja niihin pystytään ajoissa vaikuttamaan sekä korjaamaan niitä.

Missä tapahtumassa/tapahtumissa haluaisitte vierailla tänä vuonna?

Olen aina pitänyt tapahtumista. Kaustisten kansanmusiikkifestivaali on jokavuotinen ykköskohde ja niin nytkin. Konsertteihin olen kaivannut kovasti. Lisäksi minulla on vahva urheilutausta ja käyn mielelläni muun muassa raveissa ja jalkapallo-otteluissa.

Mitä haluatte kertoa tapahtumaelinkeinon toimijoille?

Järjestäytykää kunnolla tapahtumaelinkeinossa! Se on ehdoton edellytys alalle tärkeiden asioiden edistämiseksi. Elinkeinoministeriössä ymmärretään hyvin, että luovien alojen merkitys tulee jatkossa entisestään kasvamaan.

Matkanvarrella tästä on jäänyt mieleenpainuvia ja hauskoja muistoja. Pohjoismailla on yhteinen lähetystökompleksi Berliinissä. Siellä on vieraillut kuninkaallisia ja presidenttejä, mutta suurimmat väkijoukot on saanut liikkeelle HIM ja Ville Valo. Kaikki paikat olivat täynnä ihmisiä heidän vieraillessaan lähetystössä. Toinen vastaava muisto on Suomen EU-puheenjohtajakaudelta, jolloin isännöimme Helsingissä EU:n valtiovarainministerien ja keskuspankkien johtajien kokousta. Illallisen huipensi Apocalyptican konsertti. Yllättävän monet olivat vilpittömän ihastuneita ja laittoivat kännyköillään kuvaa lapsilleen, joiden mielestä heidän paikkansa olisi ollut konsertissa eikä isien ja äitien. Tapahtumilla on siis aitoa merkitystä myös viennin kehittymiselle.