Säännöt
§1 Nimi ja kotipaikka
§2 Tarkoitus
§3 Toimintamuodot
§4 §5 §6 Jäsenyys
§7 Jäsenmaksu
§8 Hallinto- ja toimielimet
§9 §10 §11
§12 §13 Liittokokous
§14 §15 Hallitus
§16 Toiminnanjohtaja
§17 Keskusjärjestön nimen kirjoittaminen
§18 Tilinpäätös ja tilintarkastus
§19 Sääntöjen muuttaminen
§20 Keskusjärjestön purkaminen
1§ Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Tori- ja Markkinakaupan Keskusjärjestö ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä keskusjärjestö.
Alkuun...
2§ Tarkoitus
Keskusjärjestö on tori- ja markkinakauppiaiden ja näiden
muodostamien yhdistysten, markkinajärjestäjien ja toreja ylläpitävien
yhteisöjen muodostama elinkeinopoliittinen järjestö. Keskusjärjestön tarkoituksena on asiantuntijana ja vaikuttajana
parantaa tori- ja markkinakaupan toimintaedellytyksiä.
Alkuun...
3§ Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusjärjestö:
1. pyydettäessä osallistuu tori- ja markkinakauppaa koskevan lainsäädännön
ja toimenpiteiden valmisteluun sekä tekee niitä koskevia aloitteita ja
esityksiä ja antaa lausuntoja sekä pitää tässä tarkoituksessa yhteyttä
viranomaisiin ja muihin päätöksentekijöihin sekä järjestöihin kotimaassa,
Euroopan Unionissa ja ulkomailla;
2. harjoittaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta-, koulutus- ja tutkimustoimintaa tori- ja markkinakauppaa koskevissa asioissa;
Keskusjärjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Alkuun...
4§ Jäsenyys
Keskusjärjestöön voivat varsinaisina jäseninä kuulua
a) rekisteröidyt tori- tai markkinakauppiasyhdistykset
b) markkinoita tai vastaavia tapahtumia järjestävät oikeustoimikelpoiset yhteisöt
c) toritoimintaa ylläpitävät oikeustoimikelpoiset yhteisöt
Keskusjärjestön kannattajajäseniksi ja yhteistoimintajäseniksi voidaan ottaa
oikeuskelpoisia yrityksiä, yhdistyksiä ja muita yhteisöjä sekä henkilöitä.
Jäseneksi ottamisesta päättää keskusjärjestön hallitus.
Alkuun...
Jäsen voi erota keskusjärjestöstä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti keskusjärjestön hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla eroamisestaan liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.
Kesken kalenterivuoden eroava jäsen on velvollinen suorittamaan
sanotun vuoden jäsenmaksun täysimääräisenä.
Keskusjärjestön hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslaissa
säädetyllä perusteella. Keskusjärjestön hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi,
jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta yhdeltä vuodelta.
Alkuun...
Keskusjärjestö tukee tasapuolisesti jäsentensä itsenäisesti
suorittamaa edunvalvontatyötä. Keskusjärjestön koko jäsenkuntaa
koskevissa yhteisissä edunvalvontakysymyksissä jäsenet tukevat
sääntöjensä puitteissa keskusjärjestön pyrkimyksiä.
Alkuun...
7§ Jäsenmaksu
Varsinainen liittokokous päättää vuosittain jäseniltä perittävän
liittymis- ja jäsenmaksun määrän ja maksuajan. Tori- ja markkinakauppiasyhdistysten jäsenmaksu on porrastettu jäsenmäärän
mukaan. Markkinoita tai muita vastaavia tapahtumia järjestävillä yhteisöillä on
jäsenmaksu, sekä erityinen tapahtumamaksu, joka on sidottu yhteisön järjestämien
tapahtumien määrään. Toritoimintaa ylläpitävillä yhteisöillä on kiinteä jäsenmaksu, jonka määrän
päättää liittokokous. Jokainen jäsenjärjestö on oikeutettu saamaan keskusjärjestöstä sen
hallituksen päättämät neuvonta- ja tiedotuspalvelut asioissa, jotka koskevat
koko tori- ja markkinakaupalle yhteisiä kysymyksiä.
Keskusjärjestöön liittyvän perustajajäsenen on suoritettava jäsenmaksu
kolmen kuukauden kuluessa keskusjärjestön perustamisesta. Tämän jälkeen jäseneksi
pääsee maksettuaan jäsenmaksun ja liittymismaksun. Keskusjärjestön hallitus
voi kuitenkin erityisistä syistä enintään kahden vuoden ajaksi
liittymisvuosi mukaan luettuna päättää, että jäsenmaksu saadaan suorittaa
tämän pykälän perusteella määrättyä pienempänä. Erityisiä syitä
voivat olla kyseessä olevan yhteisön poikkeuksellisen suuri merkitys keskusjärjestön
toiminnalle tai uuden yhteisön tutustuttaminen keskusjärjestön toimintaan. Päätöksellä
ei ole vaikutusta jäsenen äänioikeuteen liittokokouksessa.
Liittokokous voi päättää mahdollisen lisäjäsenmaksun perimisesta
varsinaisilta-, kannattaja- ja yhteistoimintajäseniltä.
Kannattajajäsenet ja yhteistoimintajäsenet maksavat vuosittain hallituksen
vahvistaman jäsenmaksun.
Alkuun...
8§ Hallinto- ja toimielimet
Keskusjärjestön päätösvaltaa käyttää liittokokous.
Toimeenpaneva elin on keskusjärjestön hallitus. Liittokokous ja hallitus
voivat asioiden valmistelua varten asettaa pysyviä ja tilapäisiä
neuvottelukuntia, valiokuntia ja muita tarpeellisiksi katsottuja toimielimiä.
Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, kutsutaan
keskusjärjestön puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi.
Alkuun...
9§ Liittokokous
Varsinainen liittokokous pidetään huhti-toukokuussa hallituksen määräämänä
aikana ja hallituksen määräämässä paikassa. Ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisesta päättää hallitus ja se
on kutsuttava koolle myös silloin, kun liittokokous itse niin päättää tai
kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) keskusliiton varsinaisista jäsenistä
sitä hallitukselta jonkin erityisen asian käsittelemistä varten kirjallisesti pyytää.
Alkuun...
Kirjallinen kutsu liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille vähintään
kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta ja siitä voidaan lisäksi
ilmoittaa muulla hallituksen määräämällä tavalla. Kutsu ylimääräiseen
liittokokoukseen on lähetettävä jäsenille vähintään seitsemän (7)
vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät
asiat. Kukin varsinainen jäsen on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden
(l) edustajan. Kannattajajäsenellä ja yhteistoimintajäsenellä tai sen edustajalla on
liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Jäsenjärjestöjen puheenjohtajilta ja varapuheenjohtajilla, keskusjärjestön
toiminnanjohtajalla ja muilla johtoon kuuluvilla toimihenkilöillä sekä
vastaavilla jäsenjärjestöjen toimihenkilöillä on liittokokouksessa läsnäolo-
ja puheoikeus.
Alkuun...
Kullakin varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi (1) ääni.
Lisäksi tori- ja markkinakauppiasyhdistyksillä on yksi (1) ääni jokaista
alkavaa viittäkymmentä (50) jäsenyhdistykseen edellisen kalenterivuoden päättyessä
kuulunutta jäsentä kohti. Edustajan on käytettävä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti. Sama henkilö
voi olla liittokokouksessa enintään kolmen jäsenjärjestön edustajana. Jäsenen on ilmoitettava kokousedustajansa keskusjärjestölle viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen varsinaista liittokokousta ja kaksi (2)
vuorokautta ennen ylimääräistä liittokokousta. Jos varsinainen jäsen ei ole suorittanut jäsenmaksua sääntöjen 7 §:n
nojalla määrätyssä ajassa, ei sen edustajalla ole liittokokouksessa äänioikeutta.
Alkuun...
Äänestyksessä ratkaisee 19 ja 20 §:ssä määrättyjä asioita
lukuunottamatta se mielipide, jota on kannattanut yli puolet vaaleissa
annetuista äänistä. Vaalissa tulevat kuitenkin puheenjohtajien valintaa lukuunottamatta
valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee
puheenjohtajan kannattama mielipide ja vaaleissa arpa. Äänestys on avoin
paitsi vaaleissa, jos joku äänioikeutettu edustaja pyytää suljettua lippuäänestystä.
Alkuun...
Liittokokouksen avaa keskusjärjestön puheenjohtaja, jonka jälkeen
kokoukselle valitaan puheenjohtaja ja vähintään yksi varapuheenjohtaja.
Varsinaisessa liittokokouksessa
14§ Hallitus
Hallitus käyttää keskusjärjestön toimeenpanovaltaa ja hoitaa sen
asioita.
Hallituksen tehtävänä on
Hallituksen muodostavat keskusjärjestön puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
seitsemän (7) jäsentä. Hallituksessa toivotaan olevan kaikkien alan
sidosryhmien edustajia tasapuolisesti. Keskusjärjestöön työsuhteessa olevaa
henkilöä ei voida valita hallituksen jäseneksi. Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten toimikausi
on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa valinnasta ja päättyy, kun uusi jäsen
valitaan. Ensimmäisen vuoden toimineista muista hallituksen jäsenistä kolme (3)
eroaa arvan perusteella ja sen jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron
mukaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa
varapuheenjohtajan kirjallisesta kutsusta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja ja yli puolet kaikista hallitukseen kuuluvista on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan kannattama mielipide paitsi vaaleissa arpa.
Alkuun...
16§ Toiminnanjohtaja
Keskusjärjestön käytännön toimintaa johtaa hallituksen apuna
toiminnanjohtaja.
Toiminnanjohtajan tehtävänä on muun ohella:
17§ Keskusjärjestön nimen kirjoittaminen
Keskusjärjestön nimen kirjoittavat keskusjärjestön puheenjohtaja yksin
tai hallituksen varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja kaksi yhdessä,
sekä yksin se tai ne toimi- ja luottamushenkilöt, jotka hallitus siihen määrää.
Alkuun...
18§ Tilinpäätös ja tilintarkastus
Keskusjärjestön tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös
annetaan helmikuun loppuun mennessä tilintarkastajan tarkastettavaksi.
Tilintarkastajan on luovutettava tilintarkastuskertomuksensa hallitukselle
maaliskuun loppuun mennessä.
Alkuun...
19§ Sääntöjen muuttaminen
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään
kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on
mainittava sääntöjen muutosehdotuksesta sekä muutoksen sisällöstä.
Alkuun...
20§ Keskusjärjestön purkaminen
Päätös keskusjärjestön purkamisesta on tehtävä liittokokouksessa
kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä ja vahvistettava
muuttumattomana vielä samanlaisella äänten enemmistöllä toisessa
liittokokouksessa, joka voidaan pitää aikaisintaan kaksikymmentä (20)
vuorokautta edellisen kokouksen jälkeen. Keskusjärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi on sen varat
luovutettava sääntöjen 2 §:ssä ilmenevään tarkoitukseen purkamiskokouksen
päättämällä tavalla.
Alkuun...